Musiikki ja aivot: Tutkittua tietoa harrastamisen positiivisista vaikutuksista

Musiikki on tunteita, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä – se on myös tieteellisesti tutkittu terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä. Viime vuosikymmeninä aivokuvantaminen ja neurotiede ovat selvittäneet, mitä musiikki tekee ihmiselle, ja tulokset ovat vakuuttavia.

Musiikki aktivoi koko aivojen aluetta

Kun ihminen soittaa instrumenttia, hänen aivoissaan aktivoituu samanaikaisesti useita eri alueita: motoriset alueet ohjaavat käsien liikkeitä, auditiiviset alueet käsittelevät ääntä ja limbinen järjestelmä, tunteiden keskus, saa vahvan herätteen. Lähes mikään muu toiminta ei aktivoi aivoja yhtä monipuolisesti.

Harvardin lääketieteellinen tiedekunta on tutkinut ja osoittanut, että musiikillinen oppiminen voi vahvistaa aivojen motorisia ja auditiivisia hermoratoja pysyvästi. Tämä tarkoittaa, että soittaminen ei ainoastaan hyödytä sillä hetkellä, vaan se muuttaa aivojen rakennetta pitkällä aikavälillä. (Lähde: Harvard Medical School, "Music and health", health.harvard.edu)

Musiikki ja kielen oppiminen

Yksi vahvimmin tutkituista yhteyksistä on musiikin ja kielellisen kehityksen välinen sidos. Musiikillinen harjoittelu kehittää kykyä erotella ääniä ja niiden piirteitä – samaa taitoa tarvitaan puheen ja kielen oppimisessa.

Northwestern Universityn neurotieteellinen laboratorio on osoittanut, että musiikillisesti koulutetuilla lapsilla on parempi kyky erotella puheääniä meluisassa ympäristössä kuin harjoittelemattomilla vertaisillaan. Tämä vaikuttaa suoraan lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen. (Lähde: Kraus & Chandrasekaran, Nature Reviews Neuroscience, 2010)

Musiikki ja stressinhallinta

Musiikin harrastaminen ja kuunteleminen vaikuttavat mitattavasti stressihormonien, erityisesti kortisolin, tasoon. Ryhmässä laulaminen on tutkimuksissa osoittautunut erityisen tehokkaaksi stressiä lievittäväksi toiminnaksi. Se vapauttaa oksitosiinia ja vähentää ahdistuneisuutta.

Yksin soittaminenkin tuottaa niin sanottua flow-tilaa: syvää keskittymistä, jossa aika tuntuu katoavan. Tätä tilaa on tutkittu laajasti psykologi Mihaly Csikszentmihalyin työssä, ja sen on todettu olevan yksi tehokkaimmista hyvinvoinnin lähteistä. (Lähde: Csikszentmihalyi, "Flow: The Psychology of Optimal Experience", 1990)

Musiikki ja muisti

Muusikoilla on tutkitusti parempi työmuisti kuin ei-muusikoilla. Tämä tarkoittaa, että heidän kykynsä käsitellä useita asioita samanaikaisesti on harjaantunut soittamisen myötä.

Myöhemmässä iässä tämä näkyy kognitiivisen toimintakyvyn parempana säilymisenä. Kanadalainen tutkimus on osoittanut, että pitkäaikainen musiikkiharrastus on yhteydessä parempaan muistiin ja toiminnanohjaukseen ikääntyvillä. 

Tutkijat ovat arvioineet, että tämä kognitiivinen reservi voi mahdollisesti viivästyttää dementoivien sairauksien oireita, joskin lisätutkimuksia tarvitaan. (Lähde: Hanna-Pladdy & MacKay, Neuropsychology, 2011)

Musiikki ja tunne-elämä

Musiikki on kokemus, joka kulkee läpi kehon ja saa aikaan niin sanottuja "väristyksiä” – kehon reaktioita erityisen kauniiseen tai vaikuttavaan musiikilliseen hetkeen. Tämä reaktio liittyy dopamiinin vapautumiseen, jota aivojen palkitsemisjärjestelmä tuottaa. Sama järjestelmä aktivoituu myös esimerkiksi rakastuessa.

Musiikillinen kokemus on fysiologisestikin palkitseva. Tämä selittää, miksi musiikki on niin keskeinen osa ihmisen kulttuurista elämää kaikissa sivilisaatioissa kautta historian. (Lähde: Salimpoor et al., Nature Neuroscience, 2011)

Musiikkikoulu Graziosossa saat opetusta ammattipedagogilta, jonka tavoitteena on tehdä harrastuksesta pitkäjänteistä, palkitsevaa ja hyvinvointia tukevaa. Koulu on palvellut oppilaita vuodesta 2009. 

Haluatko kokea musiikin hyödyt itse? Ota yhteyttä ja sovi ensimmäinen tunti kanssamme.