Miten tukea lapsen musiikkiharrastusta kotona ilman omaa musiikkitaustaa

Jos lapsi osoittaa kiinnostusta musiikkiharrastuksen aloittamiseen, vanhemmat saattavat pohtia omaa kykyään harrastuksen tukemiseen, jos heillä itsellään ei ole taustaa musiikin parista. Vanhemman rooli on itse asiassa hyvinkin merkittävä harrastuksen aloittamiselle ja jatkumiselle.

Kiinnostus on tärkeää, vaikkei soittaisi itse

Lapsi ei tarvitse vanhemman musiikkitaustaa. Hän tarvitsee vanhemman, joka on kiinnostunut ja kannustava. Jo se, että vanhempi kysyy tunnin jälkeen "mitä tänään opittiin?" tai "soitatko tai laulatko sen kappaleen, jota harjoittelit?", viestii lapselle, että harrastus on tärkeä ja arvokas vanhemman silmissä.

Sen sijaan se, jos harrastus jää täysin lapsen omaksi asiaksi eikä siitä puhuta kotona, voi vähitellen heikentää lapsen motivaatiota. Pienikin kiinnostus painaa paljon.

Joskus vanhempi voi innostua itsekin opettelemaan soittamista lapsensa kanssa. Esimerkiksi viulussa vanhempi-lapsi-paritunnit ovat osoittaneet, että yhdessä harjoittelu tehostaa molempien oppimista ja on lisäksi hieno tapa viettää aikaa yhdessä.

Säännöllisyys on harrastuksen selkäranka

Yksi konkreettinen tapa tukea lapsen harrastusta on auttaa luomaan kotona lapselle sopiva harjoittelurytmi. Soittaminen kehittyy vain harjoittelemalla, ja lapsi tarvitsee aikuisen tukea rakentaakseen tämän tavan.

Ei tarvita tuntien päivittäistä harjoittelua. Useimmille aloittelijoille 15–20 minuuttia päivässä on täysin riittävää ja tehokasta. Tärkeintä on, että harjoittelu tapahtuu säännöllisesti – mieluummin joka päivä vähän kerrallaan kuin kerran viikossa yhtäjaksoisen pitkään.

Hyvä käytäntö on sopia harjoitteluaika osaksi päivärytmiä: esimerkiksi heti kotiin tulemisen jälkeen tai ennen iltapalaa. Rutiini tekee harjoittelusta helpommin automaattista, jolloin jokainen harjoittelukerta ei vaadi suurta aloittamisen ponnistelua.

Kuuntele, älä arvioi

Vaikka vanhempi ei ymmärtäisi soittamisesta tai laulamisesta mitään, hän voi aina kuunnella. Lapsi nauttii siitä, että saa esittää oppimiaan kappaleita kotona. Tämä on myös esiintymisharjoittelua pienessä mittakaavassa.

Kun lapsi soittaa kotona, paras reaktio ei ole tekninen arviointi, vaan innostunut kuuntelu ja palaute tunnelmasta, kuten: "kylläpä se kuulosti kauniilta" tai "huomasin, kuinka paljon olet harjoitellut."

Rakentava palaute on opettajan tehtävä. Vanhemman tehtävä on olla lapsen tärkein yleisö ja kannustaja.

Yhteistyö opettajan kanssa

Vanhemman kannattaa olla yhteydessä opettajaan. Hyvä musiikkipedagogi kertoo, mitä kotona kannattaa harjoitella ja miten. Jos lapsella on esimerkiksi erityisiä haasteita, opettaja voi mukauttaa opetusta sen mukaan.

Oppilaskonserteissa käyminen on myös tärkeää. Ne motivoivat lasta harjoittelemaan ja antavat kokemuksen esiintymisestä turvallisessa ympäristössä ja tapahtumassa, jossa jokainen pääsee esiintymään ilman paineita kilpailutilanteesta. Oppilasonserteissa tapaa eri-ikäisiä ja -tasoisia soittajia ja laulajia, mikä antaa perspektiiviä ja auttaa asettamaan omia tavoitteita.

Kun into hiipuu, miten jatkaa?

Lähes jokainen lapsi käy harrastuksen aikana läpi vaiheita, jolloin into hiipuu. Tämä on normaalia. Ennen kuin harrastus lopetetaan, kannattaa puhua lapsen kanssa siitä, mikä tuntuu vaikealta. Usein kyse voi olla yhdestä haastavasta kappaleesta tai kasvuvaiheen yleisestä levottomuudesta, ei välttämättä harrastuksen lopettamishalusta. 

Myös opettajaa kannattaa kuulla ennen lopetuspäätöstä. Ammattilainen näkee tilanteen ulkopuolelta ja voi ehdottaa ratkaisuja, joita vanhempi tai lapsi ei itse tule ajatelleeksi.

Musiikkikoulu Graziosossa vanhemmat ovat aina tervetulleita kysymään opettajalta tukea kotona harjoittelun ohjaamiseen. Joustavat tuntiajat ja ammattitaitoiset pedagogit tekevät harrastuksen arjesta sujuvaa. Koulumme toimii Turussa, mutta opetusta voidaan järjestää myös muualla.

Ota yhteyttä – löydetään yhdessä lapsellesi sopiva tapa aloittaa musiikin parissa.