Lapsen harrastuspolku: Musiikin tuomat hyödyt varhaiskasvatuksesta nuoruuteen

Musiikkiharrastus on parhaimmillaan paljon enemmän kuin soittamisen opettelua. Se on prosessi, jossa lapsi tai aikuinen kehittyy kuuntelijana, esiintyjänä ja Lapsuus on oppimisen kultakausi. Juuri silloin omaksutaan taitoja, asenteita ja tapoja, jotka seuraavat mukana läpi elämän. Musiikki on yksi niistä harrastuksista, joiden hyödyt ulottuvat kauas soittotunnin ulkopuolelle.

Milloin musiikkiharrastus kannattaa aloittaa?

Musiikillinen kehitys alkaa ennen syntymää. Sikiö kuulee ääniä jo kohdussa, ja lapsi reagoi rytmiin jo vauvana. Tämä tarkoittaa, että musiikkiharrastuksen voi aloittaa hyvin varhain – jo 1–5-vuotiaana erilaiset musiikkileikkikoulut ovat erinomainen tapa herättää musiikillinen mielenkiinto.

Varsinainen soittimen opiskelu on useimpien soitinten kohdalla järkevintä aloittaa noin 5–7 vuoden iässä, kun lapsen motoriikka, keskittymiskyky ja kyky seurata ohjeita ovat kehittyneet riittävästi. Piano sopii erityisen hyvin aloitussoittimeksi, sillä se kehittää molempien käsien koordinaatiota tasapuolisesti. Myös viulunsoiton voi aloittaa jo alle kouluikäisenä. Edullisia ensisoittimia ovat nokkahuilu ja ukulele.

Varhaiskasvatuksen vaihe: ilon kautta oppiminen

Pienimmille lapsille musiikkiharrastus on ennen kaikkea leikkiä ja ihmettelyä. Hyvä musiikkipedagogi ei istuta 5-vuotiasta penkille kuuntelemaan pitkiä musiikin teoriaan perustuvia ohjeistuksia, vaan tekee tunnista elämyksen. Tunnilla lauletaan, liikutaan, kuunnellaan ja kokeillaan.

Tässä vaiheessa tärkeintä ei ole nopea eteneminen, vaan myönteinen suhde musiikkiin. Lapsi, joka kokee musiikin hauskana ja palkitsevana, jatkaa harrastusta todennäköisemmin myös myöhemmin.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että jo kahden vuoden musiikkiopinnot parantavat lasten kielellisiä taitoja ja kykyä erotella äänteitä. Tämä tukee suoraan lukemaan oppimista. (Lähde: Kraus & Chandrasekaran, Nature Reviews Neuroscience, 2010)

Kouluikä: taitojen rakentuminen

Kouluiässä lapsen kapasiteetti harjoitella ja kehittyä kasvaa merkittävästi. Tässä vaiheessa musiikkiharrastukseen voidaan tuoda säännöllisyyttä ja kotona harjoittelua. Samalla myös tulokset alkavat näkyä selvemmin: lapsi oppii lukemaan nuotteja, hallitsee soitintaan paremmin ja pystyy jo esittämään kappaleita muille.

Musiikin harrastaminen tukee kouluikäisen kehitystä monella tapaa. Se kehittää keskittymiskykyä, pitkäjänteisyyttä ja kykyä sietää epäonnistumisia. Nämä taidot ovat arvokkaita kaikessa oppimisessa.

Yhteismusisointi tuo kouluikäiselle myös sosiaalisia taitoja: toisten kuuntelua, vuorottelua ja yhteisen päämäärän eteen työskentelyä. 

Murrosikä: harrastus omaksi

Teini-iässä moni nuori kyseenalaistaa harrastuksensa. Tässä vaiheessa on tärkeää, että opettaja osaa mukauttaa opetuksen nuoren omiin mielenkiinnon kohteisiin. Jos kitaristi haluaa soittaa omia kappaleitaan, on tämä pedagogisesti oikea ja suositeltava lähestymistapa.

Musiikki tarjoaa nuorelle myös väylän käsitellä tunteita ja luoda identiteettiä. Monelle nuorelle bändisoitto tai laulaminen on tapa löytää oma paikkansa kaveripiirissä ja laajemmin maailmassa.

Musiikki kasvattaa enemmän kuin soittajia

Pitkäjänteinen musiikkiharrastus kasvattaa lapsesta nuoren, joka osaa asettaa tavoitteita, harjoitella järjestelmällisesti ja nauttia edistymisestä. Nämä ovat taitoja, joita tarvitaan elämässä alalla kuin alalla.

Musiikkikoulu Graziosossa oppilas voi aloittaa harrastuksen milloin tahansa. Opetusta on tällä hetkellä laulussa sekä seuraavissa soittimissa: piano, sello, viulu, kitara, ukulele, poikkihuilu, saksofoni ja klarinetti. Koulu on Turussa, mutta opetusta voidaan järjestää myös muualla. 



Sopiva aloitusajankohta löytyy yhdessä – ota yhteyttä ja kerro, miten lapsesi haluaisi aloittaa musiikin harrastamisen.